Yleistä Dreamboxeista

Dreambox on DreamMultimedian valmistamien digiboksien merkki. Dreamboxeja on useita eri malleja, joille kaikille yhteistä on Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä sekä lähiverkkoliitäntä. Eri mallien ominaisuuksista löydät tietoa wikin kohdasta mallit.

Ominaisuudet

Seuraavat erityisominaisuudet ovat tyypillisiä Dreambox-digibokseille, mutta eivät kovinkaan monelle muulle digiboksille:

1. 10/100 Mbit/s Ethernet-liitäntä (100BaseTX), joka mahdollistaa mm. seuraavat toiminnot:
   • Tallentaminen ja ajansiirto voidaan hoitaa suoraan lähiverkon verkkojakoihin. Omaa, paikallista kiintolevyä ei tarvitse välttämättä digiboksin sisälle asentaa lainkaan: tallennukset voidaan tehdä esimerkiksi kotiverkon palvelinkoneelle tai NAS-verkkolevylle. Verkkojakoja tallennusmediana käytettäessä laite on täysin äänetön.
   • IDE-liitännän sisältävät Dreambox-mallit voi ostaa joko ilman kiintolevyä tai esiasennetun kiintolevyn kanssa. Jollei kiintolevyä osta laitteen mukana, sen voi tarvittaessa asentaa myöhemmin itse.
   • Jos laitteeseen on asennettu oma, paikallinen kiintolevy, sen sisältö voidaan jakaa suoraan kotiverkkoon. Tällöin laite toimii normaalin digiboksitoiminnallisuuden ohella myös NASin roolissa: Dreamboxin levylle voi verkon yli tallentaa muutakin kuin vain digi-tv-tallenteita.
   • Jos samassa kotiverkossa on useampi Dreambox, on jopa mahdollista järjestää asiat siten, että yksi pää-Dreambox (esimerkiksi DM 7025) jakaa kiintolevyään usealle kiintolevyttömälle pienemmälle Dreamboxille (esimerkiksi DM 500 -malleille), tai siten, että kaikki Dreamboxit käyttävät samaa verkkojakoa tai NAS-laitetta tallennuksilleen.
   • Käytettävissä on web-etähallintakäyttöliittymä, jonka kautta voidaan mm. selata ohjelmaoppaan tietoja ja tehdä ajastuksia. Lisäksi laitteisiin voi kirjautua sisään telnet- tai ssh-protokollalla.
   • Videostreamaus: taivaalta tai kaapelista vastaanotettua videostreamia voidaan lähettää kotiverkkoon. Digi-tv-lähetteitä voidaan siis katsella samaan aikaan PC:illäkin – jopa eri kanavaa kuin sitä, jota televisiosta sillä hetkellä paikallisesti katsotaan.
   • Valikoitujen Internet-palvelujen käyttö: sopivilla laajennuksilla ja plugineilla voidaan esimerkiksi esittää tv-ruudulla kuvia web-kameroista, kuunnella Shoutcast-protokollaa käyttävien Internet-radioasemien verkkolähetyksiä, vastaanottaa tietoja sääpalveluista tai lukea RSS-uutisvirtoja.
   • Katselukortin jakaminen kodin muihin Dreamboxeihin (sekä ilmeisesti myös eri Dreambox-mallien välillä) onnistuu sopivilla lisäohjelmistoilla.
   • Tietyissä tapauksissa plugineja tai ohjelmistopäivityksiä voi jopa imuroida ja asentaa suoraan Internetistä – kaukosäätimellä.
   • USB-liitännällä varustettuja Dreambox-malleja on mahdollista käyttää verkkokirjoitinpalvelimena.
2. Muokattava ohjelmisto: tarjolla on erilaisia plugineja, skinejä, epävirallisia harrastajien tekemiä paranneltuja firmware-imageja, yms. Valmistaja suhtautuu tällaiseen muokkaukseen ja laajenteluun myötämielisesti: Dreambox-digiboksit on alun perinkin tarkoituksella suunniteltu avoimiksi ja muokattaviksi.
3. Linux-pohjaisuus puolestaan mahdollistaa sen, että kaukosäädinkäyttöliittymän lisäksi laitetta pääsee helposti konfiguroimaan telnet- tai ssh-protokollalla muodostetun pääteyhteyden yli, ja laitteessa voidaan pyörittää taustalla sellaisia Linux-ohjelmia, jotka eivät välttämättä mitenkään liity television katseluun (prosessoritehojen ja muistin määrän asettamissa rajoissa.)
4. Sellaisiin Dreambox-malleihin, joissa on USB- tai IDE-liitäntä, voidaan myös kytkeä lisälaitteita, kuten DVD-asema, muistitikku, kirjoitin tai USB-näppäimistö. Tarjolla on myös kaikissa Dreambox-malleissa toimiva langaton infrapunanäppäimistö.
5. Dreambox 7025 ja 600 -malleissa on vaihdettavat DVB-viritinmodulit. Näin esimerkiksi antenniverkon boksin voi virittimet vaihtamalla muuttaa kaapeliverkon boksiksi tai päinvastoin tarpeen vaatiessa. (Samantapaista toiminnallisuutta on lupailtu myös tulossa olevaan DM 8000 -malliin.)

Laajenneltavuudesta ja muokattavuudesta huolimatta Dreambox-digiboksit eivät kuitenkaan ole mitään (HT)PC-johdannaisia, vaan ”oikeita” digibokseja kaukosäätimineen, kotelointeineen, etupaneelin ledeineen ja näyttöineen, RF-modulaattoreineen, kortinlukijoineen, SCART-liittimineen, jne. Normaalissa arkikäytössä laite tuntuu ja näyttää tavanomaiselta tallentavalta digiboksilta. (Laitteiden rauta-arkkitehtuuri ei pohjaudu PC:hen, vaan Dreambox-digiboksien historiallisia esi-isiä ja esikuvia ovat DBox ja DBox2.)

(Lähde: Jukka Ahon dreambox-sivusto http://www.saunalahti.fi/znark/dreambox/esittely/)